Verkkopalvelun saavutettavuus

Saavutettavuus on nykypäivänä enenevissä määrin esillä oleva aihe. Kun tiettyjen käyttäjäryhmien haasteita tunnistetaan, tulee yhteiskuntammekin kehittyä entistä saavutettavammaksi. Näin jokaisella on mahdollisuus käyttää erilaisia tuotteita tai palveluita huolimatta käyttäjän henkilökohtaisista haasteista. 

Käsittelemme tässä artikkelissa saavutettavuutta tarkemmin - mitä se tarkoittaa ja kuinka verkkopalvelujen saavutettavuutta käsitellään ohjelmistokehityksessä.

Alla vielä nopeat pikalinkit artikkelin aiheen teemoihin:

  1. Mitä on saavutettavuus?

  2. Saavutettavuus verkkopalveluissa

  3. Saavutettavuus verkkopalvelun suunnittelussa

  4. Saavutettavuus verkkopalvelun kehityksessä

  5. Verkkopalvelun saavutettavuuden testaaminen

  6. Mitä ovat saavutettavuusvaatimukset?

  7. Mikä on saavutettavuusseloste?

Mitä on saavutettavuus?

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että digitaaliset palvelut, kuten verkkosivut, -sovellukset ja sähköiset asiakirjat, ovat suunniteltu ja toteutettu siten, että ne ovat kaikkien käyttäjien saavutettavissa ja käytettävissä. Saavutettavuudessa arvioidaan myös sitä, että onko palvelun sisältö esitetty selkeästi, havaittavasti ja ymmärrettävästi sekä onko palvelussa navigointi helppoa ja intuitiivista.

Keitä saavutettavuus palvelee? 

Saavutettavilla digitaalisilla palveluilla tai asiakirjoilla pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti kaikkia käyttäjäryhmiä, riippumatta heidän fyysisistä, kognitiivisista tai muista rajoituksista. 

Erilaisia rajoituksia omaavia käyttäjäryhmiä voi olla esimerkiksi seuraavat käyttäjäryhmät:

  • näkövammaiset

  • kuulovammaiset

  • keskittymisvaikeuksia omaavat henkilöt

  • luki- ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt

  • henkilöt, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoituksia

  • ikääntyneet käyttäjät

  • kielivähemmistöt

Saavutettava palvelu pystyy siis laajentamaan potentiaalisten käyttäjien skaalaa suuremmaksi palvelemalla kaikkia mahdollisia käyttäjiä. Näin digitaalisen palvelun hyvä saavutettavuus voi palvella käyttäjien lisäksi myös itse palvelun tarjoavaa yritystä, kun palvelun potentiaalinen käyttäjämäärä suurenee paremman saavutettavuuden myötä. 

Kaikki yritykset eivät myöskään ole ottaneet saavutettavuutta omakseen, jolloin oman yrityksen  saavutettava palvelu voi tarjota myös kilpailuetua verrattuna kilpailijoihin.

 

Saavutettavuus verkkopalveluissa

Verkkopalvelut tulee toteuttaa tietyllä tavalla, jotta ne ovat saavutettavia ja kaikkien käytettävissä yhdenvertaisesti. Verkkopalvelun saavutettavuudessa on olennaisena osana sen käytettävyys, sekä tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus.

  • Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on koodattu asianmukaisesti sekä palvelu toimii erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmilla.

  • Sisällön saavutettavuus tarkoittaa mm. sitä, että verkkopalvelun sisällössä on käytetty selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Teksti on hellppolukuista ja jäsennelty lyhyiksi kappaleiksi ja esim. luetteloiksi.

Verkkopalveluiden saavutettavuus on siis käyttäjälähtöinen näkökulma, jossa huomioidaan käyttäjien eri tarpeet, rajoitteet ja haasteet. Sisällön tulee olla ymmärrettävissä ja käytettävissä erilaisista käyttäjien rajoitteista huolimatta.

Verkkopalvelun saavutettavuus edistää käyttäjien yhdenvertaisuutta. Kun saavutettavuus on otettu huomioon mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset rajoitteistaan huolimatta voivat käyttää itsenäisesti digipalveluita. Se lisää vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja osallisuutta digitaalisessa yhteiskunnassamme.

Oleellista on ymmärtää, että koska ihmiset ovat erilaisia, niin tarpeet ovat erilaisia. Käyttäjien tilanteet ja tarpeet pitää ymmärtää ja ottaa huomioon mahdollisimman hyvin, kun verkkopalvelun saavutettavuutta suunnitellaan ja toteutetaan. Käymme seuraavaksi läpi miten saavutettavuus näkyy kehitysprojektissa.

Saavutettavuus verkkopalvelun suunnittelussa

Saavutettavuus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta sovellus voidaan suunnitella esteettömäksi ja käyttäjäystävälliseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää saavutettavuuden osalta huomiota etenkin sovelluksen ulkoasuun liittyviin valintoihin. Näihin lukeutuu esimerkiksi seuraavia asioita: 

  • käytetyt värit

  • käytetyt fontit ja niiden koot

  • linkkien ulkoasut ja niiden tunnistettavuus

  • liikkuvien tai välkkyvien elementtien välttäminen

  • kontrastitasot

  • sisältöjen ja tukitekstien ymmärrettävyys

 

Saavutettavuus verkkopalvelun kehityksessä

Saavutettavuus on otettava huomioon myös kehitysvaiheessa, jotta varmistetaan, että sovellus noudattaa standardien vaatimuksia. Tämä osio on hieman teknisempi sisällöltään, mutta tässä pari esimerkkiä kehitysvaiheeseen vaikuttavista toimenpiteistä:

Sivuston navigointi näppäimistön avulla

Käyttäjä ei välttämättä navigoi sovellusta aina vain kosketuksen tai hiiren avulla. Jotkut käyttäjät käyttävät pääsääntöisesti näppäimistöä sovelluksessa navigoidakseen, joten verkkopalvelun kehitysvaiheessa tulisi tämä asia huomioida ja tarjota käyttäjille tapa navigoida sovellusta näppäimistöllä.

Otsikkotasot

Tekstisisällön jäsentelyyn käytetään tyypillisesti eri otsikkotasoja, joita kutsutaan alalla nimellä “heading tag”. Otsikkotasojen hierarkiaa havainnollistetaan hyödyntämällä eri arvoisia otsikkoja, joita merkitään tunnisteilla, kuten “h1”, “h2”, joiden hierarkisen arvon kertoo se, kuinka pieni numero on. Tällöin siis esimerkiksi artikkelin pääotsikon tulisi olla arvolla “h1” ja muihin otsikoihin käytettäisiin selkeän rakenteen takaamiseksi muita tunnisteita.

Ei-tekstimuotoisen sisällön saavutettavuus

Kehitysvaiheessa on huomioitava näkövammaiset myös siinä määrin, että sovellusta pystyy käyttämään, vaikka ei pystyisi lukemaan tekstiä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä, että olennaista sisältöä ei esitetä kuvilla tai jos esitetään, niin kuvalle annetaan tekstiselite, jota kutsutaan nimellä vaihtoehtoinen teksti (alt text). Tällöin erilaiset apuohjelmat osaavat kertoa, mitä kuvassa on.

Palvelun käyttö eri selaimilla ja laitteilla

Saavutettavuus on otettava huomioon myös kaikissa eri ympäristöissä. Kehityksen aikana on hyvä siis jo huomioida, että miten palvelu tulee toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, jotta kokonaisuus on yhteensopiva selain- tai laite riippumattomasti.

 

Verkkopalvelun saavutettavuuden testaaminen

Kun saavutettavuus ollaan otettu prosesseissa huomioon suunnittelun sekä ohjelmistokehityksen osalta, on hyvä vielä testata saavutettavaksi kehitetty palvelu. Näin voidaan varmistaa, että sovellus todella toimii kaikille käyttäjille. Tämä voi sisältää testausta kaikille käyttäjäryhmille, joihin kannattaa sisällyttää henkilöitä esimerkiksi artikkelin alussa listatuista käyttäjäryhmistä.

Testaamiseen voidaan hyödyntää myös useita erilaisia saavutettavuuden testaamiseen kehitettyjä ohjelmia. Tällaiset ohjelmat auttavat eri osa-alueiden toimivuuden testaamisessa, kuten painikkeiden koon määrittämisessä sekä värivalintojen keskinäisessä kontrastissa.

Testausvaiheessa on hyvä vielä testata palvelua eri selaimilla ja laitteilla, jotta palvelun yhteensopivuus eri ympäristöissä varmistetaan vielä ennen palvelun julkaisua.

Haltun kautta onnistuu myös saavutettavuusauditointi jo valmiille verkkopalvelulle, -sivustolle tai -kaupalle. Saavuttettavuusauditoinnin avulla voit varmistua saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta tai ihan vain tulla paremmin tietoiseksi nykyisen kokonaisuutesi saavutettavuuden tasosta.

 

Mitä ovat saavutettavuusvaatimukset?

Saavutettavuusvaatimukset ovat standardi, joka määrittelee vaatimukset verkkopalveluiden ja -sivujen saavutettavuudelle kaikille käyttäjille. Saavutettavuusvaatimukset perustuvat kansainväliseen standardiin nimeltä Web Content Accessibility Guidelines (WCAG).

WCAG-standardi (versio 2.1, päivitetty vuonna 2018) koostuu kolmesta tasosta: A, AA ja AAA. Jokainen taso sisältää erilaisia ​​vaatimuksia, joita on noudatettava verkkosivustojen ja -sovellusten saavutettavuuden varmistamiseksi.

Tason A-vaatimukset ovat perustasolla olevia vaatimuksia, jotka kattavat tärkeimmät esteettömyysongelmat. Tason AA-vaatimukset ovat vaativampia ja kattavat laajemman valikoiman esteettömyysongelmia, muun muassa vaatimukset käyttäjien kykyyn säätää tekstin kokoa tai vaativammat tekstitykset erilaisiin medioihin. Tason AAA-vaatimukset ovat vielä tiukempia ja kattavat monimutkaisempia esteettömyysongelmia, kuten mahdollisuuden navigoida sivustolla vain näppäimistöllä.

WCAG-standardi sisältää myös ohjeita siitä, miten saavutettavuusvaatimuksia voidaan panna käytäntöön. Näihin kuuluvat ohjeet verkkosivustojen ja -sovellusten suunnittelusta, koodaamisesta ja testaamisesta, jotta voidaan varmistaa, että ne täyttävät kaikki saavutettavuusvaatimukset.

Jos haluat lisää tietoa saavutettavuusvaatimusten täyttämisestä, käy lukemassa artikkelimme Näin täytät saavutettavuusvaatimukset.

Mitä ovat saavutettavuusvaatimukset Suomessa?

Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia sovelluksia ja verkkosivuja Suomessa, riippumatta siitä, onko ne julkaistu julkisesti vai yksityisesti. Saavutettavuusvaatimukset ovat osa YK:n vammaissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut, ja niiden noudattaminen on Suomessa säädetty laissa. 

Vuonna 2019 Suomessa tuli voimaan laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, joka velvoittaa kaikki julkisen sektorin verkkosivustot ja mobiilisovellukset täyttämään WCAG 2.1 -tason AA saavutettavuusvaatimukset. Laki koskee myös yksityisiä palveluntarjoajia, jotka tuottavat julkisia palveluja tai toimivat yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa.

Vuodesta 2025 lähtien digipalvelulaki laajenee koskemaan verkkokauppoja ja muita kuluttajapalveluita.

Suomessa saavutettavuusvaatimuksista informoi Aluehallintovirasto heidän ylläpitämällä verkkosivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi. Samaiselta sivustolta löytyy myös WCAG:n saavutettavuusvaatimusten suomenkieliset vastineet.

Mikä on saavutettavuusseloste?

Saavutettavuusseloste on asiakirja, joka kertoo verkkosivuston tai -sovelluksen saavutettavuuden tasosta. Asiakirjassa kannattaa siis mainita, että yltääkö palvelu A-, AA- vai AAA-tason vaatimuksiin. Saavutettavuusselosteessa on hyvä ilmaista myös palvelun saavutettavuuspuutteet ja miten nämä tullaan huomioimaan tulevaisuudessa.

Saavutettavuusselosteeseen kannattaa myös sisällyttää, että millä tavalla palvelun toteuttajaan voi olla yhteydessä, jos käyttäjä haluaa mainita saavutettavuuspuutteista.

Tässä esimerkkinä Valtioneuvoston verkkosivujen saavutettavuusseloste.

 
 

Milloin saavutettavuusseloste pitää toteuttaa?

Saavutettavuusseloste tulee tehdä kaikille julkisesti saatavilla oleville verkkosivustoille ja -sovelluksille, jotka ovat tuotettu tai julkaistu Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa. EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa kaikki julkiset verkkosivustot ja -sovellukset, jotka julkaistaan EU:n jäsenvaltioissa, noudattamaan WCAG 2.1 -tason AA saavutettavuusvaatimuksia ja julkaisemaan saavutettavuusselosteen.

Suomessa saavutettavuusselosteen käyttöä suositellaan myös yksityisille verkkosivustoille ja -sovelluksille. Yksityiset yritykset ja organisaatiot voivat halutessaan noudattaa saavutettavuusstandardeja vapaaehtoisesti, jotta ne voivat tarjota kaikille käyttäjilleen tasavertaisen käyttökokemuksen.

Saat Aluehallintaviraston sivulta lisää tietoa myös saavutettavuusselosteesta.