Microsoftin AD-käyttäjähallinnan ollessa suosituin ratkaisu, olemme suunnitelleet työkalumme tukemaan erityisesti Microsoftin-ympäristöjä. Esittelemme kolme eri tuoteratkaisua, jotka mahdollistavat salasanan nollaamisen itsepalveluna. Lue lisää!
Oppitunnin alku venyy ja syy on ihan hölmö
Mikset kehittäisi yhteistyössä?
Videon krediitit kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin aktiivisille käyttäjille ja kehittäjille. Olemme vuodesta 2011 alkaen rakentaneet opetussektorille (ja sittemmin myös yritys-/hallintopuolelle) sähköistä työpöytää. Ei siis mitään mitä saisit huonekalukaupasta vaan sellaista pilvityöpöytää, joka yhdistää kaikki käyttämäsi sähköiset palvelut yhden kirjautumisen taakse.
Idea on erittäin yksinkertainen: Kaikki palvelut, joihin sinulla on käyttöoikeus on valittavana omaan räätälöitävissä olevaan näkymään eli työpöytään. Sieltä voi sitten poistaa työkaluja ja niitä voi myös järjestää tarpeen mukaan - ja aina tarvittaessa palata niihin.
Jossain kohdassa käytin tästä vertausta, että tää on vähän niin kuin intranetti, sillä poikkeuksella, että löydät tarvitsemasi palvelut heti. Ajansäästö on merkittävä - ja kun oppitunnin alusta säästyy aikaa säätämiseltä niin jää enemmän aikaa oppimiselle. Se on tärkeintä.
Tämän tuotteen rakentaminen ei ole ollut helppoa - ja lopputulos muistuttaa linkkilistaa, kuten monet usein sanovat. On tarvittu useita ja taas useita uusia versioita, jotta olemme pystyneet vastaamaan käyttäjien tarpeeseen, kuunnelleet useiden satojen eri opettajien ja oppilaiden mielipiteitä ja ottaneet ne huomioon kehityksessä. Olemme lisäksi antaneet käyttäjille täyden vallan päättää, miltä järjestelmä näyttää ja miten se nimetään.
Sittemmin meille on syntynyt kilpailijoita - tai siis oikeammin meille on syntynyt verrokkeja, joita kutsutaan samalla nimellä, mutta joiden kehittämiseen on lähetty ylimalkaisesti juuri sillä "Miten vaikeeta muka tuollainen ruudukko/linkkilista voi olla tehdä". Se on ollut ilmeisen pitkä prosessi ja siitä kunnia ei missään nimessä kuulu meille. Kunnia kuuluu käyttäjille, aktiivisille opettajille ja tvt-asiantuntijoille sekä oppilaille.
Olemme tehneet valtavan pitkään yhteistyötä mm. Kauniaisten Kasavuoren koulun kanssa (täältä kaikki alkoi), Hämeenlinnan kaupungin kanssa (Airo), Kangasalan (Tori) sekä Kuntien Tieran (Edison-oppimisympäristö) kanssa. Ja viimeisimpinä lisäyksinä meillä on Parkano (Kampus) ja Tampere, jolle käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Koko tällä porukalla pitäisikin saada tehtyä entistä enemmän yhteistyötä ja pystyä jakamaan käytäntöjä. Käytäntöjen jakaminen sitten helpottaisi myös muita vastaavia tuotteita kehittäviä tahoja ottamaan huomioon ne hyvät puolet ja ennen kaikkia puutteet ja tarpeet, johon nykyinen toteutus ei vielä vastaa.
Yhdessä tekemiseen onkin jo hyvä alusta olemassa, katso mitä Digikilta tekee. Nykyinen toteutus on tosiaan avointa lähdekoodia ja eri versioita (kuten mm. MPASSid:n demo) on saatavilla suoraan Haltun github-tililtä. Haluamme edistää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä, koska en usko, että olemme paras kumppani jokaiselle asiakkaalle, koska hyvät ratkaisut ja toteutukset vaativat kuitenkin parempaa tuntemusta, luottamusta ja rohkeutta.
Jos olet softafirma ja tarvitse jeesiä palvelun pystyttämiseen, niin ota yhteyttä. Ja jos olet nykyinen tai mahdollisesti tuleva palvelun käyttäjä, niin sovitaan tarkempaa esittelyä.
Vinkkejä Chatbotin suunnitteluun
Mitä käyttäjä haluaa Chatbotilta?
Chatbotit haltuun
Tähän on varmasti useitakin ratkaisuja, mutta yksi tulevaisuuden suurista asioista on chatbotit. Ne ovat vallanneet maailmaa jo usean vuoden, eikä tällä nyt tarkoiteta mitään robottien vallankumousta, vaan keskustelevaa käyttöliittymää, jossa keskustelun ja vastausvaihtoehtojen avulla ohjataan järjestelmää.
Ostatko tunteja vai osaamista?
Mitä on Suomen Haltuin tunti?
Usein tuttavani kysyvät minulta, että mitä se Haltu oikein tekee? Päätin kirjoittaa aiheesta blogipostauksen, jossa kerron meidän päätuotteestamme nimeltään Haltuin tunti.
Mitä on Haltuin tunti?
Haltuin tunti on asiakasta varten tuotettavaa palvelua. Palvelu on olemassa, jotta kännykkäsovellukset, verkkopalvelut ja esimerkiksi chattibotit olisivat aidosti käyttäjälähtöisiä. Toisinsanoen sellaisia, että niitä on helppoa ja kivaa käyttää. Palvelu voi sisältää mitä tahansa sovellus- ja ohjelmistokehitykseen tarvittavaa osaamista. Tarjoamamme sovellus- ja ohjelmistokehitys on projektityötä, johon valitaan aina tilanteeseen sopivaa erityisosaamista. Näitä osaamisalueita ovat esimerkiksi:
Palvelumuotoilu
Ohjelmistotuotanto
Projektinhallinta
Miksi palvelu on luotu?
Haltuin tunti on kehittynyt tämän hetkiseen muotoonsa, jotta palvelumme vastaisi vaativienkin asiakkaiden odotuksia. Haltuin tunti ja tapa miten palvelu asiakkaalle tuotetaan, on osa Haltun identiteettiä ja se kuvastaa yrityksemme arvomaailmaa.
Minkä ongelman palvelu ratkaisee?
Start-up yritykset usein kärsivät osaamis- ja kassavajeesta. Yrityksen perustajilla saattaa olla visio, missio ja tarvittava motivaatio yrityksen perustamiseen mutta heillä harvoin on osaamista myytävän palvelun kehittämiseen.Vaikka osaamista olisikin, yritys joutuu yrityksen sen hetkisessä kehitysvaiheessa kohdistamaan suuren osan resursseistaan esimerkiksi myynti-, markkinointi- ja johtamistehtäviin.
Näissä tapauksissa Start-up yritys tarvitsee toimintansa käynnistämiseksi ohjelmistotuotannon eri osaamisalueita alihankintana. Ohjelmistotuotannon erityisosaamisen ollessa hajautettuna useille osaajille, voimme tarjota kustannustehokkaasti ja joustavasti asiakkaan tarpeisiin vastaavaa palvelua tuntityönä. Tätä on Haltuin tunti.Vakavaraisilla ja markkinaosuutensa vakiinnuttaneilla yrityksillä ei usein ole ollenkaan ohjelmistotuotantoon liittyvää osaamista. Osaamisvaje vaikuttaa yrityksen kykyyn synnyttää sellaisia uusia palveluita, jotka vastaisivat markkinan muuttuneita todellisia tarpeita.
Markkinan muuttuviin tarpeisiin, eli ympäristön odotusarvojen muutoksiin yritys voi reagoida kolmella tavalla. Yritys ei uusiudu. Yritys jää odottamaan, että kilpailun kiristyessä tarjotun hyödykkeen arvo laskee ja lopulta yrityksen tulos heikkenee. Yritys uusiutuu. Yritys vastaa kilpailuun investoimalla uuteen osaamiseen, joka synnyttää kilpailuetuja. Yritykseen palkataan uutta osaamista talon sisään ja sekoitetaan uusi osaaminen ja ansaittu toimiala- ja asiakasymmärrys keskenään. Tuotetaan itse uusia palveluita vastaamaan markkinoiden muuttuneita tarpeita. Toimiva mutta kallis vaihtoehto. Yritys mukautuu. Yritys vastaa kiristyneeseen kilpailuun ja muuttuneeseen markkinatilanteeseen ostamalla palvelua, jonka tarkoituksena on tuottaa kilpailuetua ja aineetonta pääomaa. Matalan kynnyksen ratkaisu, jonka avulla tunnistetaan tehokkaasti toimialan muuttuneet tarpeet ja reagoidaan niihin tarjoamalla uusia palveluita.
Muutokseen mukautuvalle yrityksille Haltuin tunti tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia kasvun mahdollisuuksia heti ja kohtuullisen pienellä riskillä.
Tämän kirjoitti Mikki Ylevä.
Haltusummer: Kesäyrittäjäksi?
Yrittäjäksi?
Oletko jäämässä koulusta kesälomalle ja mielessä yrittäminen? Monena kesänä uutisiin ja paikallisiin facebook-ryhmiin on noussut aktiivisia nuoria, jotka ovat keksineet itselleen hyvän kesätienestin. Tämä on mielestäni yrittäjyyttä parhaimmillaan ja mahtavaa nähdä, että nuoret saavat kotoaan kannustusta.Meille syntyi idea siitä, että haluamme kannustaa tämän tyyppiseen tekemiseen ja tarjoammekin nyt yhdelle tulevalle yrittäjälle - tai kaveriporukalle - nettisivut, tilausjärjestelmän ja esim. instagram-fiidin näyttämisen sivuilla, jotta oman osaamisen esittely ja tilauksen vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa.Kaikkea me emme kuitenkaan lupaa tehdä, hyvästä työn jäljestä ja mahdollisesta onlinemarkkinoinnista sinun pitää huolehtia itse (tai kaverin kanssa).Jos siis koet, että olet valmis painamaan kesällä hommia ja kokeilemaan yrittäjyyttä, niin laitathan meille hakemusta. Suosittelemme hakemuksen muodoksi videota, jossa esittelet itsesi ja sen mitä ajattelit alkaa tekemään.
Wordpress-/Digiosaajaksi?
Taipuuko tekniikka tahtoosi? Oletko hyvä esim. videoiden, animaatioiden ja hyvä tuottamaan sisältöä? Olisitko kiinnostunut kehittämään verkkosivuja ja niihin liittyvää markkinointia sekä esim. yhdistämään kuvia vaikkapa Twitteristä ja Instagramista sivuston alle?Haluaisitko ympärillesi osaavia IT-alan ammattilaisia, jolta kysyä apua?Tehtäviisi kuuluu ensisijaisesti auttaa valitsemaamme nuorta yrittäjää omien nettisivujensa kanssa. Lisäksi toimenkuvaan voidaan oman osaamisen pohjalta lisätä erilaisia mielenkiintoisia tehtäviä.Tarjoamme sinulle, joka olet kiinnostunut alasta tai mahdollisesti aloittanut alaan liittyviä opintoja paikan kehittyä. Hae rohkeasti mukaan omalla esittelyvideolla.
Kriteerit
Ei koulutusvaatimuksia. Voit hyvin olla esim päättämässä peruskoulua tai lukiossa / ammattikoulussa.Yrittäjäksi aikovan sijainnilla ei ole väliä. Henkilö voi itse päättää yrityksen perustamisesta tai esim. OP-Kevytyrittäjä -palvelun käyttämisestä. Haltu ei vastaa Yrittäjän tuottamista palveluista eikä sopimuksista.IT-/digiosaajaksi valitun tulee pystyä työskentelemään Haltun tiloissa Tampereen keskustassa erityisesti alkuvaiheessa, jotta työjaksosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Satunnaiset etäpäivät mahdollisia ja niistä sovitaan erikseen.Hakemukset (linkit hakuvideoihin) pyydetään toimitettavan sähköpostilla osoitteeseen haltusummer@haltu.fi
Oletko kypsä suunnittelemaan eläville käyttäjille?
Mistä tiedät kehittyväsi? Mistä tiedät, että kuntosalilla vietetty aika ei ole mennyt hukkaan? Mistä tiedät sovelluksen kehittyvän? Mistä tiedät, että sovellus vie vähemmän taustajärjestelmän resursseja? Mistä tiedät, että toteutetun käyttöliittymäsuunnittelun jälkeinen työ on parempi kuin vanha?
Kuntosalilla vietetyn ajan hyötyjen todentaminen on helppoa. Jos jaksat joka viikko tehdä hieman pidemmän sarjan liikkeitä x, y ja z, tiedät että kehitystä tapahtuu. Sitä kuinka paljon sovellus vie taustajärjestelmän resursseja voi seurata useallakin eri työkalulla. Käyttöliittymän kehittymistä voi tarkastella tekemällä käytettävyystestin sekä vanhalle että uudelle käyttöliittymän versiolle ja vertailemalla tuloksia keskenään.
Sovelluksen käyttäjäkokemuksen kehittymistä voidaan seurata samoilla keinoilla kuin sovelluksen käytettävyyden kehittymistä. Käyttäjäkokemus täytyy kuitenkin suunnitella ja yrityksellä täytyy olla valmiudet käyttäjäkokemuksen suunnitteluun tai toisella nimellä UX-suunnitteluun. Kuinka yrityksen kehittymistä käyttäjäkokemuksen suunnittelun valmiudessa voidaan sitten seurata?
Yksi keino valmiuden seurantaan on Jakob Nielsenin määrittelemä UX-kypsyys, joka kuvaa sitä, kuinka paljon yrityksen prosessit ottavat käyttäjät huomioon kun tuotteita suunnitellaan ja kehitetään. Nielsenin mukaan yrityksen UX-kypsyys jakautuu kahdeksaan vaiheeseen alkaen vaiheesta “paras käyttäjä on kuollut käyttäjä” ja päättyen vaiheeseen, jossa koko organisaatio toimii käyttäjälähtöisesti.
Missä UX-kypsyyden vaiheessa Haltu sitten yrityksenä on? Kuten kaikki muukin käyttäjäkokemukseen liittyen: se riippuu.On projekteja, joissa kehittäjä tekee käyttäjäkokemuksen suunnittelun kehityksen ohessa. Tällöin kyseessä on UX-kypsyyden toinen vaihe, kehittäjäkeskeinen käyttäjäkokemuksen suunnittelu. Kehittäjä on kuitenkin kehittämänsä järjestelmän asiantuntija ja osaa käyttää järjestelmää liian hyvin, eikä siksi vastaa taidoiltaan tavallista käyttäjää.Toisaalta on myös projekteja, joiden perusteella voidaan katsoa UX-kypsyyden olevan Haltulla neljännessä vaiheessa. Neljännessä vaiheessa projektin budjetista osa on allokoitu UX-suunnitteluun. Kokonaisuudessaan suunnitteluun käytettävissä oleva budjetti on yleensä 10–15 % projektin kokonaisbudjetista ja se sisältää sekä UX-, UI- että graafisen suunnittelun. Koska projektin tuntihinta on kiinteä, UX-suunnitteluun käytettävissä oleva aika on riippuvainen projektin kokonaisbudjetista.
Toisen ja neljännen vaiheen väliin jää UX-kypsyyden kolmas vaihe, josta käytetään nimitystä Skunkworks UX, enkä ole vielä keksinyt miten sen kääntää järkevästi. Kyseessä on kuitenkin ilman budjetissa olevaa valtuutusta tehtävä käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Ad hoc -testaus on hyvä keino tehdä nopeasti käytettävyystestausta. Esimerkiksi UX-ammattilainen voi käyttää viisitoista minuuttia sovelluksen läpikäyntiin. Kyseessä on nimensä mukaisesti tässä ja nyt tehtävä testaus, ilman sen kummempia suunnitelmia. Ad hoc -testauksen avulla voidaan löytää suurimmat käytettävyysongelmat ja tuloksia voidaan käyttää osoittamaan siirtymisen UX-kypsyyden neljänteen vaiheeseen tuottavan vielä parempia tuloksia.
Onneksi yhdessäkään projektissa ei kuitenkaan olla enää ensimmäisessä vaiheessa ja ajatella kuolleen käyttäjän olevan paras käyttäjä.Tavoitteena on nostaa Haltun UX-kypsyys aluksi kuudenteen vaiheeseen. Kuudennessa vaiheessa yrityksellä on prosessi, jonka mukaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tuloksia seurataan ja prosessi on käytössä jokaisessa projektissa. Se miten tulokset saadaan, on projektikohtaista mutta jokaisessa projektissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu on iteratiivista.
Kuinka kuudenteen vaiheeseen sitten päästään? Nielsenin mukaan eteneminen vaiheittain on suositeltavaa pakotetun hyppäyksen sijaan. Hänen mukaansa pakotettu hyppäys aiheuttaa todennäköisesti muutosvastarintaa, koska UX-kypsyyden kasvaessa myös toimintatavat, käsitteet ja vaatimukset muuttuvat. Vaikka Haltulla selvästi on halua olla yritys, joka tuottaa käyttäjäkokemukseltaan loistavia palveluita, en halua että halu tapetaan hukuttamalla työntekijät vaatimuksiin tai kuristamalla heidät toimintatapojen muutoksilla.Siksi etenemme vähitellen. Esimerkiksi koulutusten avulla lisätään tietoisuutta muun muassa siitä, mitä käyttäjäkokemus on, miten sitä suunnitellaan ja kehitetään sekä miten sitä voidaan mitata. Tavoitteena on, että jokainen pystyy tarvittaessa tekemään ad hoc -testausta. Projekteissa tehtävillä UX-katselmoinneilla ohjataan kehitystä kohti parempaa käyttäjäkokemusta. Neljännestä viidenteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää selviä tuloksia parantuneen käyttäjäkokemuksen vaikutuksista. Siksi neljännessä vaiheessa käyttäjätestauksen lisääminen on erittäin tärkeää. Käyttäjätestausta pitäisi tehdä mieluummin projektin alkuvaiheessa sen sijaan, että sitä tehtäisiin vasta lähes valmiilla tuotteella.Kuinka kauan tähän kaikkeen sitten kuluu aikaa? Kymmenen vuotta sitten Nielsen arvioi että siirtyminen toisesta vaiheesta seitsemänteen vie noin 20 vuotta ja kuudenteen vaiheeseen noin 13 vuotta.
Nykyisin yleinen käsitys käyttäjäkokemuksesta ja sen vaikutuksista on parantunut, joten asiakkaan vaatimukset ja halu UX-toiminnan kehittymiselle todennäköisesti nopeuttavat siirtymiä kaikissa yrityksissä. Kukaan ei kuitenkaan tarkoituksella suunnittele käyttäjäkokemukseltaan huonoja palveluja.
