Käytettävyyden pikamenetelmät: Huonoin idea ikinä

Käytettävyyden pikamenetelmä on keino tarkastella järjestelmän käytettävyyttä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Pikamenetelmät ovat tiivistettyjä versioita olemassa olevista menetelmistä. Pikamenetelmien avulla voidaan löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta suositeltavaa on aina käyttää myös täysimittaisia menetelmiä.

Miksi maksaisin käyttäjäkokemuksesta?

Oikein tehtynä käyttäjäkokemuksen suunnitteluun budjetoidaan resursseja samaan tapaan kuin varsinaiseen ohjelmointityöhön. Tässä kohdassa projektin tilaaja on usein ongelmissa kun hän ei tiedä mihin hän on budjetoimassa. Mitä oikeastaan saan kun panostan käyttäjäkokemuksen suunnitteluun?

Käytettävyyden pikamenetelmät: Pyörä 2.0

Pyörä 2.0 lähti ajatuksesta, että sovelluksen halutaan erottuvan kilpailijoiden tuotteista ja varmistua siitä, ettei tätä tehdä käytettävyyden kustannuksella. Mutta koska pyörää ei lähtökohtaisesti kannata yrittää keksiä uudelleen, menetelmässä keskitytään yleensä yksittäisiin ominaisuuksiin, joihin etsitään valmiita ratkaisuja.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Kognitiivinen pikakävely

Kognitiivisessa pikakävelyssä keskitytään ainoastaan yhteen käyttäjäpolun näkymään, joka on valittu tarkastelun kohteeksi. Käyttäjäpolku näkyy päämääränä, joka tarvitaan kertomaan mikä käyttäjän tavoite on tarkasteltavassa näkymässä.

Merkityksellinen työ motivoi

Vanha sananlasku sanoo, että kolikolla on aina kaksi puolta. Mutta resonoiko kyseisen sananlaskun viesti vertailtaessa etuja, joita pienyritykset ja suuryritykset tarjoavat työntekijöilleen?

Käytettävyyden pikamenetelmät: Heuristiikat

Heuristiikat ovat tarkistuslistoja, jotka eivät ole pakollisia vaatimuksia järjestelmälle, jotta järjestelmän käytettävyys olisi hyvä. Heuristiikkoja pitää ajatella ennemminkin peukalosääntöinä. Heuristiikkoja on olemassa erilaisia mutta tämä pikamenetelmä pohjautuu Nielsenin heuristiikkoihin.

Laskentatehon ja datan määrä mahdollistaa tekoälyn todellisen hyödyntämisen

Tekoäly -käsite on ollut olemassa 1960-luvulta saakka. Onko käynnissä hype? Miksi tekoäly on ajankohtaista juuri nyt? Vastavirta-podcastin kuudennessa jaksossa näihin kysymyksiin vastaamaan on saapunut Antti Merilehto.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Ad Hoc -testaus

Käytettävyystestit, joihin osallistuu viisi persoonaa vastaavaa käyttäjää on tärkein ja yleisimmin käytetty käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmä. Ad hoc -testauksessa raportoidaan käytetyn menetelmän lisäksi, mitä toiminnallisuutta tai toiminnallisuuksia testattiin ja minkälainen oli käyttötapaus tai mahdolliset käyttötapaukset.

Yrittäjyys vaatii asennetta, intohimoa ja kykyä ottaa riskejä

Vastavirta podcastin viidennessä jaksossa työelämää vastavirtaan polskitaan Haltun toimitusjohtajan Mikko Sävilahden kanssa. Mikko päätti ryhtyä yrittäjäksi saadessaan tarpeeksi korporaatioiden tehottomasta toiminnasta ja työntekijöiden ideoiden lyttäämisestä.

Käytettävyyden pikamenetelmät: 1-2-3 persoona

Persoona esittää käyttäjäjoukkoa, joka käyttäytyy samalla tavalla tehdessään ostopäätöksiä, käyttäessään erilaisia teknologioita tai tuotteita, ollessaan yhteydessä asiakaspalveluun ja tehdessään elämäntapaan liittyviä valintoja. Persoonia käytetään kun arvioidaan uusia ideoita, suunnitellaan sekä kehitetään järjestelmää ja suunnitellaan ulkoasua sekä olemusta.

Arvot Haltuun fasilitoidusti

Haltulla on aina ollut työ vahvasti arvopohjaista, ihan yrityksen perustamisesta asti. Kasvu on kuitenkin asettanut yritykselle uusia haasteita, kun uusille ja osin vanhoillekaan tekijöille ei suunta ja toiminnan pohja ole täysin välittynyt. Tilanteen selvittyä päätettiin lähteä hakemaan yhdessä suuntaa, tietenkin koko henkilöstön voimin.

Uskallatko mokata?

Tämänkertainen Vastavirta-podcastin jakso käsitteleekin mokaamista ja sitä miksi siitä pitäisi puhua enemmän. Koska kaikki mokaavat, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, mutta siltikin monesti törmää siihen, että mokista ei haluta puhua, niitä halutaan peitellä ja vähätellä.